KIRJAILIJOIDEN MUISTOPÄIVIÄ VUONNA 2010

Vuonna 2010 on kulunut

170 vuotta

13.4. KAARLE JAAKKO GUMMERUKSEN syntymästä. Gummerus julkaisi ensimmäisen suomenkielisen romaanin Ylhäiset ja alhaiset vuonna 1864. Perusti Jyväskylään kustannusosakeyhtiö Gummeruksen vuonna 1872. Kuoli Helsingissä vuonna 1898.

155 vuotta

22.12. KAARLO KRAMSUN syntymästä. Runoilija Kramsu syntyi Oulussa, opiskeli suomenkieltä ja toimi lehtimiehenä. Leino luonnehti Kramsun runoutta 2syvimmässä merkityksessä traagiseksi”. Teoksia Runoelmia I (1878) ja Runoelmia II (1887). Kramsun henkinen terveys luhistui 1890-luvun alussa ja hän kuoli Kuopiossa 1895 vain 40 vuoden iässä.

150 vuotta

13.6. H.J. NORTAMON syntymästä. Raumalla syntynyt Nortamo on jäänyt historiaan humoristisilla, Rauman murteella kirjoitetuilla kertomuksillaan. Lääkärintyönsä ohessa julkaisi romaaneja ja lukuisia juttukokoelmia, mm. Raumlaissi jaarituksi 1920. Kuoli Porissa 1931.

130 vuotta

9.4. MARIA JOTUNIN syntymästä. Kuopiossa syntynyt Jotuni kuuluu kirjallisuutemme klassikoihin. Tarkka ihmiskuvaus ja ajattomat teemat ovat säilyttäneet hänen tuotantonsa ajankohtaisena. Novellikokoelmia mm. Suhteita (1905) ja Kun on tunteet (1913). Postuumisti vuonna 1963 julkaistiin avioliittoromaani Huojuva talo. Suuren yleisön tuntema näytelmistään, joita esitetään edelleen. Näytelmiä mm. Miehen kylkiluu (1914), Tohvelisankarin rouva (1924). Jotuni kuoli Helsingissä 1943.

125 vuotta

8.7. V. A. KOSKENNIEMEN syntymästä. Veikko Antero Koskenniemi syntyi Oulussa. Hän oli 1900-luvun kirjallisuutemme keskeinen ja kiisteltykin hahmo: kirjailija, kriitikko, professori, Suomen Akatemian jäsen. Koskenniemi julkaisi runoja, esseitä, tutkielmia kirjallisuudesta ja kirjailijoista, muistelmia, matkakirjoja. Teoksia mm. Runoja (1906), Valkeat kaupungit (1908), Elegioja (1917) ym. Kuoli Helsingissä 1962.

17.1. J. A. HOLLON syntymästä. Juho Aukusti Hollo suomensi lähes 300 teosta miltei kaikilta kielialueilta, mm. Tolstoin Sodan ja rauhan ja Cervantesin Don Quijoten. Hollo kuoli Helsingissä 1967.

115 vuotta

17.5. KATRI INGMANNIN syntymästä. Kirjailija, suomentaja Katri Ingman oli kirjallisuudessamme varhaisia itsenäisen naisen kuvaajia. Romaaneja mm. Lahjakas tytär (1928), Raskas taakka (1933). Suomensi ranskalaista ja pohjoismaalaista kirjallisuutta. Kuoli Helsingissä 1971.

105 vuotta

14.10. PENTTI HAANPÄÄN syntymästä. Julkaistuaan esikoisensa, kriittisen sotaväkikuvauksen Kenttä ja kasarmi vuonna 1928, Haanpää joutui julkaisuvaikeuksiin 1930-luvulla. Pääteos, pula-aikaa kuvaava Noitaympyrä julkaistiin postuumisti vuonna 1956. Haanpäälle ominaiseksi kirjallisuudenkajiksi tuli novelli, ”jutut”. Haanpää kuoli syntymäkotikunnassaan Piippolassa vuonna 1955.

28.1. IIRIS UURRON (oik.Lyyli Ester Ripatti, os.Mielonen) syntymästä. Miehen ja naisen suhdetta tuotannossaan käsitelleen Uurron teoksia pidettiin aikanaan rohkeina. Teoksia mm. Ruumiin ikävä 1930, Rakkaus ja pelko (1936) ja Ruumiin viisaus (1942). Iirs Uurto kuoli Helsingissä vuonna 1994.

100 vuotta

2.9. OIVA PALOHEIMON syntymästä. Oiva Paloheimo kirjoitti runoja, novelleja ja romaaneja. Parhaiten lukijat muistavat Paloheimon lastenromaanistaan Tirlittan (1953), josta otetaan uusia painoksia edelleen. Tunnettu on myös Paloheimon lapsuudenkuvaus vuodesta 1918, Levoton lapsuus, Paloheimon poika Matti Paloheimo on julkaissut isästään kirjan Levoton Lippi. Isäni Oiva Paloheimo (1985). Paloheimo kuoli Helsingissä vuonna 1973.

22.9. JORMA KORPELAN syntymästä. Kirjallisuuden harrastajat tuntevat Korpelan dostojevskimaisesta romaanistaan Tohtori Finckelman (1952). Korpela oli äidinkielen opettajana Kuopion yhteislyseossa vuosina 1938 -1957. Hän kuoli Kuopiossa 1964.

90 vuotta

3.9. KAUPPIS-HEIKIN kuolemasta. Heikki Kauppinen eli Kauppis-Heikki syntyi Iisalmen maalaiskunnan Valkeiskylässä 7.6.1862. Hän oli itseoppinut kansankirjailija, joka työskenteli muun muassa Juhani Ahon isän Theodor H. Brofeldtin renkinä ja kauppa-apulaisena Minna Canthin puodissa. Minna Canthin vaikutuspiirissä tutustui tolstoilaisuuteen ja kirjoitti novelleja Pohjois-Savon kansanelämästä.

29.11. HARRI KAASALAISEN syntymästä. Käkisalmella syntynyt Kaasalainen julkaisi runoja, mm. kokoelmat Tuulastulet (1955), Ahtojäitä (1957) ja Nootti (1960). Kuoli vuonna 1967.

20.12. VÄINÖ LINNAN syntymästä. Linnan esikoisteos, Päämäärä, ilmestyi vuonna 1947. Linnan pääteokset, Tuntematon sotilas (1954) ja Täällä Pohjantähden alla (1959-1962) ovat vaikuttaneet syvästi suomalaisten käsitykseen omasta historiastaan. Väinö Linna oli akateemikko vuodesta 1980. Hän kuoli vuonna 1992.

26.2. EINO PIETOLAN syntymästä. Pietola oli tuottelias viime sotien kuvaaja, jonka kirjat ovat usein dokumenttipohjaisia. Teoksia mm. Korpisoturit (1978), Partisaanien jäljillä (1981) ja Kadonnut partio (1991).Pietola kuoli vuonna 2008.

80 vuotta

20.9. PAAVO RINTALAN syntymästä Viipurissa syntynyt ja Oulussa nuoruutensa elänyt Rintala julkaisi yli 50 romaania, radiokuunnelmia, näytelmiä ja librettoja sekä kirjoitti kolumneja sanomalehti Kalevaan lähes 30 vuoden ajan. Teoksia mm. Jumala on kauneus (1959, Mannerheim -trilogia (1960-1962) sekä myöhäiskauden taiteilijaromaani Minä, Grünewald (1990).

70 vuotta

4.6. PEKKA PARKKISEN syntymästä Pekka Parkkinen julkaisi runoja, proosaa ja proosarunoja. Teoksia mm. Kaupunki nimeltä Lotto (1972), Tuulia heiluttava pii (1973), Käsi kädessä (1987). Kuoli Helsingissä vuonna 1992.

60 vuotta

6.4. OTTO MANNISEN kuolemasta Manninen, joka syntyi Kangasniemellä 13.8.1872, oli runoilija ja suomentaja, joka käänsi mm. Homerosta, Sofoklesta, Goethea, Heinea ja Ibseniä. Mannisen julkaisemat neljä runokokoelmaa muodostavat keskeisen osan suomalaista runoutta. Teoksia mm. Säkeitä (1905), Virrantyven (1925) ja Matkamies (1938).

50 vuotta

12.6. RAUL ROINEEN kuolemasta. Roine, syntynyt 14.1.1907 Turussa, oli satukirjailija ja taidemaalari, joka jatkoi Anni Swanin kehittämää kansansatuperinnettä. Rudolf koivu kuvitti Roineen satuja. Teoksia mm. Posliiniprinsessa (1936), Metsänväki käy Helsingissä (1937), Antti Puuhaara kuvakirjat (1939-1956).

 

ENNAKKOTIETOA MUISTOPÄIVISTÄ VUONNA 2011

Vuonna 2011 tulee kuluneeksi

230 vuotta Jakko Juteinin syntymästä (1781-1855).

150 vuotta Juhani Ahon 1861-1921, Immi Hellenin (1861-1937) ja Arvid Järnefeltin syntymästä (1861-1931).

140 vuotta Maila Talvion syntymästä (1871-1951).

130 vuotta Joel Lehtosen syntymästä (1881-1934).

120 vuotta Viljo Kojon syntymästä (1891-1966).

110 vuotta Uuno Kailaan (1901-1933), Ilmari Turjan (1901-1998), Katri Valan (1901-1944) ja Martti Santavuoren syntymästä (1901-1972).

90 vuotta Eeva Joenpellon (1921-2004), Eila Kivikk’ahon (1921-2004), Eeva-Liisa Mannerin (1921-1995), Laura Latvalan (1921-1986) ja Anja Vammelvuon syntymästä 1921-1988.

80 vuotta Paavo Haavikon (1931-2008), Jorma Kurvisen (1931-2002), Aku-Kimmo Ripatin (1931-1994) ja Maila Pylkkösen syntymästä (1931-1986).

70 vuotta Iivo Härkösen kuolemasta (1882-1941).

60 vuotta Leif Färdingin (1951-1984) ja Timo Pusan syntymästä (1951-1996).

50 vuotta Elmer Diktoniuksen (1896-1961) ja Aarne Haapakosken, nimimerkki ”Outsiderin” kuolemasta (1904-1961).

 

KIRJAILIJOIDEN MUISTOPÄIVIÄ 2009

Vuonna 2009 on kulunut 

70 vuotta

13.6. Volter Kilven kuolemasta (s. 12.12.1874 ) Kilpi kuvasi synnyinseutuaan, saaristoa ja sen merenkulkijoita pääteoksessaan Alastalon salissa I-II (1933). Muita teoksia mm. esikoisteos Batsheba (1900), Kansallista itsetutkistelua (1917) sekä Pitäjän pienimpiä (1934).

 5.6. Arvi Järventauksen kuolemasta. (s. 17.12.1883) Toimittuaan pappina Enontekiöllä ja Sodankylässä Järventaus alkoi julkaista Lappi-aiheisia fantasiakertomuksia ja romaaneja. Tuotantoon kuuluu myös historiallisia romaaneja. Teoksia mm. Risti ja noitarumpu (1916), Tunturien tuolta puolen (1924).

12.1. Heikki Meriläisen kuolemasta (s.21.12.1847) Meriläinen oli kansankirjailija, seppä ja maanviljelijä, joka syntyi Sotkamossa 21.12.1847. Meriläinen oppi aikuisiässä kirjoitustaidon vaimoltaan. Julkaisi 1800-luvun lopulla suomenkielisiä romaaneja, joissa kuvaa Kainuun elämää murteella. Teoksia mm. Korpelan Tapani 1888, Pietolan tytöt 1892 sekä omaelämäkerta Heikki Meriläisen elämä hänen itsensä kertomana 1927.

75 vuotta

4.7. Eeva Illoisen syntymästä (k. 5.6.1987) Uudellakirkolla syntynyt Illoinen julkaisi esikoisteoksensa Joutilaat päivät vuonna 1965. Tuotantoon kuuluu teoksia naisen arjesta, historiallisia romaaneja, nuortenkirjoja sekä kuunnelmasarja Matti, Kappu, Eeva ja Eppu, joka kuultiin radiossa vuosina 1982-1987 (100 esityskertaa).

28.9. Asko Martinheimon syntymästä (k. 4.2.2002) Martinheimo, oik. Mattson, oli 1960-luvulta lähtien yksi tuotteliaimmista ja palkituimmista nuortenkirjailijoistamme. Kirjoitti yli 20 kirjaa, näytelmiä, TV-käsikirjoituksia ja kuunnelmia. Teoksissaan Martinheimo kuvaa aikuisuuden kynnyksellä olevaa tavallista nuorta. Teoksia mm. Tulvaniityn päämaja 1965, Polttaa, polttaa…1968, Saari taivaanrannassa 1979.

11.9. Marja-Liisa Vartion syntymästä (k. 17.6.1966) Vartion esikoisromaani, Se on sitten kevät, ilmestyi vuonna 1957. Hänen tuotantoonsa kuuluu sekä lyriikkaa että proosaa. Teoksia mm. Häät (1952), Kaikki naiset näkevät unia (1960), postuumisti ilmestynyt Hänen olivat linnut (1967). Vartio kuoli vain 41 vuoden iässä kesken parhaan luomistyönsä. Hänen puolisonsa oli kirjailija Paavo Haavikko (25.1.1931-6.10.2008).

80 vuotta

11.8. Tauno Kaukosen syntymästä (k. 8.8.1983) Kaukosen pääteos on Klaani, tarina sammakoiden suvusta, joka ilmestyi vuonna 1963. Klaani tuli tunnetuksi Mika Kaurismäen ohjattua sen pohjalta samannimisen elokuvan vuonna 1984. Muita teoksia Ken surmais suuren linnun 1971, Veräjättömän tarina 1975.

90 vuotta

5.11. Helvi Juvosen syntymästä (k.1.10.1959) Runoilija Helvi Juvonen kuoli kesken luovan työnsä vain 40 vuoden iässä. Esikoisteos Kääpiöpuu ilmestyi vuonna 1949. Muita runoteoksia mm. Pohjajäätä (1952) ja Kalliopohja (1955). Proosakokoelma Pikkukarhun talviunet ilmestyi postuumina vuonna 1974.

8.3. Kasimir Leinon kuolemasta (s. 17.11.1866) Kasimir Leino, aik.Lönnbohm, oli Eino Leinon isoveli, runoilija, lehtimies ja yksi oman aikansa merkittävimpiä taidekriitikoita. Leino oli mukana perustamassa Kirjailijaliittoa vuonna 1897. Teoksia mm. esikoiskokoelma Runokokeita 1866, Ristiaallokossa 1890, Väljemmille vesille 1893. Julkaisi myös näytelmiä.

20.4. Theodolinda Hahnssonin kuolemasta (s.1.2.1838) Tyrväällä syntynyt Hahnsson oli ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija. Hänen esikoisteoksensa Haapakallio. Idyllin-tapainen kuvaelma Hämeenmaasta ilmestyi 1869. Hahnsson oli Suomen Kirjailijaliiton perustajajäseniä ja kirjailija Hilja Haahden äiti.

100 vuotta

22.9 Viljo Kajavan syntymästä (k. 2.2.1998) Runoilija Viljo Kajavan julkaisi elämänsä aikana lähes 50 runokokoelmaa, joista viimeisin, Vielä piirrän viivan, ilmestyi vuonna 1996 Kajavan ollessa 87-vuotias. Esikoisteos Rakentajat ilmestyi v. 1935. Läpi pitkän tuotannon Kajavan teemoja olivat mm. luonto, meri ja rakkaus.

22.9. Martti Larnin syntymästä (k. 7.3.1993) Martti Larni, aik. Laine, kirjoitti satiireja, jotka ilmestyivät kymmenissä maissa. Entisessä Neuvostoliitossa niitä julkaistiin miljoonapainoksina. Menestynein oli Amerikan satiiri Neljäs nikama (1957). Hän julkaisi myös romaaneja, mm. Kuilu 1937, Taivas laskeutui maahan 1948 ja Minnesota palaa 1952. Larni toimi Kirjailijaliiton johtokunnassa 1950-luvun lopulla ja oli liiton puheenjohtaja vuosina 1964-1967.

110 vuotta

22.1. P.Mustapään syntymästä (k. 4.2.1973) P.Mustapää, oik. Martti Haavio, oli kirjailija, kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston kansanrunoustieteen professori, WSOY:n kirjallinen johtaja, akateemikko. Tiedemies Haavio teki peruskartoitusta suomalaisista myyteistä, legendoista, itkuvirsistä, saduista ja kansanlauluista sekä kehitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston nykyaikaiseksi tutkimuslaitokseksi. Runoilija Mustapää aloitti Tulenkantajien joukossa mutta pian hänen runoutensa hakeutui omalle tielleen. Mustapään runous on lyyristä, kansanlaulunomaista, mitallista. Teoksia Laulu ihanista silmistä 1925, Laulu vaakalinnusta 1927, Jäähyväiset Arkadialle 1945, Koiruoho,ruusunkukka 1947, Linnustaja 1952 ja Tuuli Airistolta 1969. Martti Haavio julkaisi myös runsaasti kansanrunoustutkimusta sekä lastenkirjoja. Puolisot kansatieteilijä Elsa Enäjärvi-Haavio 1929-1951, runoilija Aale Tynni 1960-1973.

12.12. Ollin (Väinö Nuorteva) syntymästä (k.4.2.1967) Nimimerkki Ollin, Väinö Nuortevan, tuotanto on määrällisesti valtava. Hän kirjoitti 42 vuotta Uuteen Suomeen (1922-1964), yhteensä noin 10 000 pakinaa. Ollin henkilöhahmoja ovat mm. Mustapartainen mies. Pakinakokoelmia mm. Mustapartainen mies herättää pahennusta 1921, Harmin paikkoja 1951 sekä toistakymmentä muuta kokoelmaa.

120 vuotta

16.7. Lauri Pohjanpään syntymästä (k. 2.7.1962) Pohjanpää julkaisi esikoisteoksensa, huvinäytelmän Lehtoset ja Mehtoset v. 1910. Hänen muita teoksiaan ovat mm. Uusi kevät ja muita runoja (1917), Metsän satuja ja muita runoja (1924), Sininen hämärä (1933) ja Mustarastas (1944). Pohjanpää toimi Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa 1929-1930.

17.8. Einari Vuorelan syntymästä (k. 10.7.1972) Vuorela syntyi Keuruulla 10-lapsiseen perheeseen. Esikoisrunokokoelma Huilunsoittaja ilmestyi vuonna 1919. Vuorela julkaisi runsaat kaksikymmentä runoteosta ja kaksi lyyristä romaania. Puoliso oli saduistaan tunnettu kirjailija Laura Soinne.

130 vuotta

9.8. Artturi Järviluoman syntymästä (k. 30.1.1942) Alavudella syntynyt Järviluoma oli kirjailija ja lehtimies, joka tunnetaan näytelmästään Pohjalaisia. Sen ensi-ilta oli Suomen kansallisteatterissa vuonna 1914. Pohjalaisia levisi myös Leevi Madetojan säveltämänä oopperana.

27.5. Fredrika Runebergin kuolemasta (s. 2.9.1807) Fredrika Runeberg, os. Tengström, oli historiallisen romaanin uranuurtajia, pääteos Fru Katarina Boije och hennes döttrar 1858. Kirjoituskokoelma Teckningar och drömmar (1861) on pohjoismaisen naisasiakirjallisuuden perusteoksia. Puoliso runoilija J.L.Runeberg.

140 vuotta

18.10. Johannes Linnankosken syntymästä (k.10.8.1913) Linnankoski, oikealta nimeltään Johannes Vihtori Peltonen, oli kirjailija, lehtimies ja keskeinen suomalaisuusaatteen ajaja. Hän oli Suomalaisuuden liiton perustaja ja innostaja kampanjassa, jonka tuloksena noin 100 000 ihmistä suomensi sukunimensä vuonna 1906. Teoksia mm. Ikuinen taistelu 1903, Laulu tulipunaisesta kukasta 1905, Pakolaiset 1908. Laulu tulipunaisesta kukasta käännettiin 16 kielelle ja se levisi myös näytelmänä ja elokuvana.