HELSINGIN KIRJAMESSUT järjestetään 22.-25.10.2009 Helsingin messukeskuksessa.

TAKAUMAN LAVAOHJELMA 2009, luonnos

Ohjelman lähtökohdat ovat sekä messujen teema, Mitä tapahtuu todella, että Kirjailijaliiton voimavara ja alkuaine, 600 kirjailijan jäsenkunta. Kaunokirjallisuus kertoo taiteen keinoin, mitä ajassamme tapahtuu todella. Lukukokemus on yksilöllinen ja henkilökohtainen. Lukija voi valita lukeeko, mitä lukee, koska lukee. Kirja ei käy kimppuun lehtiotsikoiden ja uutisten lailla, mutta sille, joka halua ymmärtää, mitä tapahtuu todella, kaunokirjallisuus avaa huikaisevia näkymiä menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaan.

Ohjelmassa on huomioitu sekä merkkivuottaan viettäviä edesmenneitä kirjailijoita (Kirjailijat muistissamme) että eläviä ja aina uusia lukijasukupolvia koskettavia, rakastettuja ja kiinnostavia kirjailijoita (otsikoitu vapaasti). 160 vuotta täyttävä ainutlaatuinen kansalliseepoksemme Kalevala, on mukana useammalla ohjelmapaikalla. Takaumalla kuulemme, kuinka Kalevala innoittaa nykykirjailijoita.

Perintönä kirjailijan ammatti –otsikolla haastatellaan kirjailijaperheiden jäseniä, isiä ja poikia, äitejä ja tyttäriä. Kulkeeko kirjailijan ammatti suvussa? Onko suvun kirjallinen perintö voimavara vai rasite?

Runo saa sijansa ”Tämän runon haluaisin lukea” –luennoissa, joissa runoilijat lukevat harvemmin kuultuja, heille itselleen tärkeitä osia tuotannostaan. Ääneen luettuna runo saa uusia merkityksiä ja erityisesti silloin, kun lukijana on runoilija itse.

Luonnon seurassa –teemassa kuunnellaan maan sydänääniä. Teemaa laajennetaan luonnosta ja ympäristöstä eräkirjallisuuden ja maaseudun suuntaan. Otsikko ”Luonnon seurassa” on poiminta Henri Thoreaun ”Elämää metsässä” -teoksesta, joka ilmestyi 155 vuotta sitten, vuonna 1854. Teos on sekä kaunokirjallisesti korkeatasoinen että sisällöltään ajankohtainen puheenvuoro ihmisen ja luonnon suhteesta. Iästään huolimatta se on todellinen ikiklassikko, joka vilahtelee mm. Paul Austerin romaanien kiehtovissa kirjallisissa viittauksissa tuon tuostakin. Kirjamessujen aikaan sallittakoon tämä esimerkiksi kirjan todellisesta eliniästä, jonka viime kädessä määrittävät lukijat. – Luonnon seurassa -teema liittyy ajankohtaisuutensa vuoksi luontevasti myös messujen suureen teemaan, Mitä tapahtuu todella.

LAUANTAI 24.10.

10.30 Kirjailijat muistissamme: Putkinotkon herrat, Joel Lehtonen, Pekka Tarkka ja Markku Turunen. Joel Lehtonen (1881-1934) kohosi huutolaispojasta kirjallisuutemme klassikoksi. Kirjailijana hän oli monipuolinen runon ja proosan taitaja, maailmankirjallisuuden suomentaja. Jälkeen jäi myös mittava kirjeenvaihto. Tarkka ja Turunen ovat Lehtosen elämän ja tuotannon tuntijoita.

11.00 Kirjailijat muistissamme: Iloni on pohjajäätä. Helvi Juvonen 90 vuotta. Sirkka Turkka. Torsti Lehtinen. Runoilija Helvi Juvonen kuoli kesken luovaa työtään vain 39 vuotiaana. Juvosella sekä mitallinen että vapaamuotoinen runo toimivat. Muistattehan ”Jäkälä nosti pikarinsa hauraan…” ja …”On onnellista tietää, että Jumala karhua rakastaa ja saukkoa, ilveskissaa ja mäyrää ja oravaa…” – nämä ovat Juvosta!

11.30 Tämän runon haluaisin lukea: Tapani Kinnunen, Risto Oikarinen, Kristiina Wallin, Johanna Venho. Ääneen luettu runo soi kuin kamarimusiikki. Meditaatiota, ajatuksia, näkyjä ja elämyksiä messuhälinän keskelle tuovat nuoret runoilijat, jotka lukevat tekstejään.

12.00 Mitä tapahtuu todella? Heikki Turunen. Tuula-Liina Varis. Turunen kirjoittaa virallisen julkisivun takaisesta Suomesta, maaseudusta ja sen asukkaista rikkaalla kielellä, huumoria unohtamatta. Kansankuvauksen mestarin käsissä paperinen termi ”maaseudun rakennemuutos” tarkentuu ja ankkuroituu ihmisten kohtaloihin. Turunen jos kuka kirjoittaa siitä, mitä tapahtuu todella.

12.30 Perintönä kirjailija ammatti: Heidi ja Rakel Liehu. Markku Kaskela. Äiti on Rakel, rakastettu runoilija ja palkitun Helene – romaanin tekijä, tytär on Heidi, filosofi ja kirjailija. Kummallakin on oma kirjailijaidentiteetti ja tuotanto. Kuinka perheeseen mahtuu kaksi kirjailijaa?

13.00 Luonnon seurassa: Jorma Koski ja Seppo Saraspää. Markku Turunen. Myös eräaiheen alla tehdään hyvää kaunokirjallisuutta, joka on paljon muutakin kuin vain miehisen välineurheilun kuvausta. Esimerkkinä tästä ovat Pohjoisen miehet, kemiläinen Jorma Koski ja ”ivalolaistunut” Seppo Saraspää.

13.30 Kirjailijat muistissamme: Viljo Kajava 100 vuotta. Hannu Kankaanpää. Joni Pyysalo. Viljo Kajava, meren ja rakkauden runoilija, kirjoitti pitkän elämänsä aikana lähes 50 runokokoelmaa, joista viimeisin ilmestyi vuonna 1996 kirjailijan ollessa 87-vuotias. Hannu Kankaanpää kertoo muistojaan Kajavasta Joni Pyysalolle.

14.00 Arjen lohtu ja kauneus: Helena Anhava. Joni Pyysalo. Helena Anhava debytoi vuonna 1971 teoksellaan Murheellisten kuullen on puhuttava hiljaa. Siitä asti hän on julkaissut runoja, aforismeja, lastenkirjoja ja novelleja sekä tehnyt mittavan suomennustyön. Joni Pyysalo haastattelee yhä luomisvoimaista, teksteissään lahjomatonta Anhavaa.

14.30 Mitä tapahtuu todella lasten- ja nuortenkirjallisuudessa? Esko-Pekka Tiitinen. Katri Tapola. Finlandia Junior – palkittu Tiitinen sanoo, että nuortenkirjat kertovat usein ongelmista, joita me (aikuiset) olemme aiheuttaneet lapsille. Siksi aikuisten pitäisi uskaltaa lukea niitä. Katri Tapola, joka itsekin kirjoittaa lastenkirjoja, keskustelee Tiitisen kanssa siitä, mitä tapahtuu todella.

15.00 Hän on täällä taas! Pekka Kejonen. Joni Pyysalo. Kejosen tie on kulkenut Kuopiosta Utsjoen kautta Vilppulaan. Runonystävien onneksi lupaava jazzmuusikko vaihtoi rummut kirjoituskoneeseen 1960-luvun alussa. Kejosen kaltaiset, yhä julkaisevat runodinosaurukset alkavat kirjallisuudessamme käydä vähiin.

15.30 Rytmin ja riimin mestari: Akateemikko Kirsi Kunnas. Riikka Ala-Harja. Vuonna 1956 ilmestyneen Tiitiäisen satupuun ja monen muun rakastetun teoksen luoja, akateemikko Kirsi Kunnas ei juuri esittelyjä kaipaa. Lapsisukupolvi toisensa jälkeen on löytänyt hänen mielensä ja kielensä säkenöivän ilon, runon maagisen rytmin. Kunnaksen yli 60 vuotta kestäneeseen työhön mahtuu lasten- ja aikuisten runoja, satuja, draamaa ja käännöksiä.

16.00 Perintönä kirjailijan ammatti: Anita Konkka. Saila Susiluoto. Omasta elämästä kirjoittaminen on aina taiteilua ja tasapainoilua, sanoo Anita Konkka Kirjailija –lehden haastattelussa. Konkka on teoksissaan kirjoittanut sukunsa tarinaa ja kertonut inkeriläissyntyisestä isästään, kirjailija ja kääntäjä Juhani Konkasta.

16.30 Kalevala 160 vuotta. Seppo Knuuttila, Johanna Sinisalo ja Tuula-Liina Varis. Unohtakaamme kouluaikaiset Kalevala-traumamme ja tarttukaamme ainutlaatuiseen kansalliseepokseen uteliain, avoimin mielin! Kalevala on täynnä kiinnostavia henkilöitä ja ajankohtaisia tarinoita ja siksi se innoittaa aikamme kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja muusikoita. Eikä vain Suomessa, sillä joutuihan Tolkienkin turvautumaan Kalevalaan Sormusten Herraa kirjoittaessaan!

17.00 Luonnon seurassa: Martti Issakainen. Tuula-Liina Varis. Heinäveteläisen Issakaisen ammatti kirjailijantyön ohella on maanviljelijä. Lukijalle hänen teoksensa, sellaiset kuin Kurkiaura tai Hyvästi, hevoseni, tarjoavat lukuelämyksen lisäksi näkökulmia katoavaan elämänmuotoon alleviivaamatta ja avarasti.

SUNNUNTAI 25.10.

10.30 Kirjailijat muistissamme: Antti Tuuri muistelee Erno Paasilinnaa. Arto Seppälä. Erno Paasilinna (1935- 2000) muistetaan purevista satiireistaan, aforismeistaan, esseistään, historiateoksistaan. Petsamossa syntynyt Paasilinna oli myös Pohjoisen luonnon ystävä. Antti Tuuri kertoo kollegastaan ja ystävästään.

11.00 Kalevala 160 vuotta. Timo Parvela. Karo Hämäläinen. Tänä vuonna 20-vuotistaiteilijajuhlavuottaan viettävän Parvelan uusin aluevaltaus on Sammon vartijat–sarja, jonka kolmas osa, Louhi, ilmestyy tänä syksynä. Se jatkaa Sammon tarinaa siitä, mihin Kalevala jäi. Sammon vartijoitten tarina sopii sekä nuorille että aikuisille lukijoille.

11.30 Mitä tapahtuu todella? Antiikin kirjallisuus nyt! Kirsti Simonsuuri. Hannu Niklander. Kirsti Simonsuuri on monipuolinen kirjailija, suomentaja ja Cambridgessa tohtoriksi väitellyt kosmopoliitti. Kun Simonsuuri alkaa kertoa, kuka kukin oli Antiikissa, kuulija höristää korviaan: tämähän on tätä päivää!

12.00 Tyttökirjojen klassikoita: Rauha S. Virtanen. Annina Holmberg. Rauha S. Virtasen Selja –sarja on hieno kotimainen tyttökirjasarja, jonka ensimmäinen osa, Seljan tytöt, ilmestyi 1955. Tänä syksynä ilmestyvä Seljan Lumi ja Tuli päättää tämän vuosikymmenet suosionsa säilyttäneen 6-osaisen klassikkosarjan.

12.30 Luonnon seurassa: Eeva Kilpi. Tuula-Liina Varis. Eeva Kilpeä ei voi mahduttaa 250 merkkiin. Hän on ikinuori, ajankohtainen, virkeästi ja itsenäisesti ajatteleva, lämmin, mutta periaatteistaan tinkimätön taistelijasielu. Luonnon puolella hän oli jo kauan ennen kuin se oli muodikasta.

13.00 Tämän runon haluaisin lukea: Pauliina Haasjoki, Olli Heikkonen, Jouni Tossavainen, Jarkko Tontti. Ääneen luettu runo soi kuin kamarimusiikki. Meditaatiota, ajatuksia, näkyjä ja elämyksiä messuhälinän keskelle tuovat runoilijat, jotka lukevat tekstejään.

13.30 Kirjailijat muistissamme: Pakinoitsija Olli 120 vuotta. Kirsti Manninen, Hannu Niklander. Rakastetun ja tuotteliaan pakinoitsija Ollin, Väinö Nuortevan, syntymästä tulee joulukuussa kuluneeksi 120 vuotta. Olli kirjoitti Uuteen Suomeen 42 vuotta ja pakinoita kertyi noin 10 000 kappaletta. Ollin hahmot ovat unohtumattomia. Muistattehan mustapartaisen miehen?

14.00 Perintönä kirjailijan ammatti: Markus Nummi. Markku Envall. Markus Nummi, Lassi Nummen poika, on kirjailija toisessa polvessa. Nummen Kiinalainen puutarha (2004) -romaanin alussa Aasian -retkellään oleva Mannerheim ottaa kiinalaisella lähetysasemalla valokuvan. Tästä alkaa kertomus, joka sivuaa myös Markus Nummen omaa sukuhistoriaa.

14.30 Mitä tapahtuu todella? Identiteettiä etsimässä: Gerry Birgit Ilvesheimo. Irja Sinivaara. Ilvesheimo puolustaa ihmisen oikeutta olla sellainen mikä on: monimuotoista todellisuutta ei voi puristaa selvärajaiseen muotiin. Ilvesheimo tuntee filosofian ja historian ja käyttää Antiikin teemoja tuoreesti mm. uusimassa teoksessaan, Lykantropiassa.

15.00 Mitä tapahtuu todella? Onko Suomi monikulttuurinen maa? Veijo Baltzar. Irja Sinivaara. Kysyttäessä Baltzarilta, kumpana hän itseään pitää, kirjailijana vai mustalaiskirjailijana, hän vastaa: kirjailijana. Veijo Baltzarille mustalaisuus ei ole rotu vaan elämänkatsomus. ”Minulle olla mustalainen on kosmopoliittisuutta.”

15.30 Luonnon seurassa: Sanna Eeva. Annina Holmberg. Nuori Sanna Eeva kirjoittaa kirjoja ja opiskelee hevosagrologiksi. Hän on julkaissut kaksi kirjaa, hevoskirjan nuorille ja romaanin aikuisille. Kummassakin on sekä tummia sävyjä että vahvaa maanläheisyyttä.

16.00 Perintönä kirjailijan ammatti: Jukka Parkkinen ja Leena Parkkinen. 

16.30 Kalevala 160 vuotta. Leena Laulajainen. Sari Peltoniemi. Leena Laulajainen ammentaa innoitusta sekä Kalevalan että suomalais-ugrilaisen mytologian kertomusperinteestä. Hän saa aiheensa hehkumaan raikkaina ja tuoreina. Laulajaisen taidesatujen kuvastoon kuuluvat taikarumpu ja aikapuu, aurinkolintu ja kaamoksen korppi.